lauantai 25. kesäkuuta 2016

taste of helsinki 2016

 paras ruoka, Askin sienirisotto lapsityövoimalla

 
ja hämmentävin, Grönin läpyskä, kaksi perunaa ja kolme siivua kurkkua


Pastorin kuivahtaneet ja ankeat uppomustikset


Grönin tartar on aika kova, litulaukat kitkeriä


Ön hirvi oli kummaa, ehkä värin takia, eriväriset niljat ei pelastaneet


varmaan Tasten hitein(tylsin) ruoka, Bistro o Matin burgeri


Kolmos3n haukitempura oli hullun hyvä


ja Murun pupupallo kuiva ja ankea, luulla


ens vuonna taas!
ps. viininmyyjät lopettakaa kaverien kanssa hengaus ja selfieiden otto sillon kun tahon antaa mun rahat teille.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

neon yöt, pastelli taivaat

kelpo illallinen


Suuri seikkailija, vaeltaja unien porteilta löytää vihdoin tiensä luolan perimmäiseen päähän ja alttarin luo. Kummallisen joka suuntaan kääntyilevältä näyttävän alttarin päällä lojuu mustan puhuva hahmo.
-Kuka sinä olet?
-Minä olen Zopz! Hän jonka nimeä ei pidä turhaan lausuman! Kuninkaiden kuningas! Aavikon kultainen leijona! Zopf!
-No hittolainen


Pullaleipä zopf on myös etevä kantamaan pekonin, tomaatin ja salaatin perinteistä yhdistemää. Muutenkin makeahkoon leipään lisäsin Tallinnasta ostttuja iloisen teollisen punaisia kuivattuja kirsikoita. Paahdettuna vielä parempi pari pekonille. Beeälteen kulmaan keventämään uusia pottuja ruskistetussa voissa. Juhannuksen hampurilaisgrillauksen sämpylät taitaa tulla tästä samasta taikinasta. Ihastuttava taikina käsissä.


-Zopf! kumartakaa suurta Zopfia!



kirsikka zopf

esitaikina
125 g täysmaitoa, itse käytin maitojauhelirua
125 g vehnäjauhoja
10 g hiivaa
5 g hunajaa

Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna esitaikinan muhia puolisen tuntia.

taikina
230 g vehnäjauhoja
60 g voita
40 g ruokosokeria koska tavallinen oli loppu
5 g suolaa
1 muna

50 g kuivattuja kirsikoita

voitelumunaa

Lisää kaikki aineet paitsi kirsikat esitaikinaan ja vaivaa taikinaa  koneella 10-15 minuuttia. Anna taikinan levätä puolisen tuntia, tee pitkoksi ja anna nousta tunti. Voitele leipä enne nousua ja nousseena. Paista 200 asteissa uunissa, laske lämpöä jos leipä tuntuu tummuvan liian nopeasti.


pullapitko



terve punotus
 

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

ravintola grön

eka alkkari parsakimppu 


Varmaan ihan hyvä syy muiden hyvien syiden keskellä on mennä uudestaan samaan ravintolaan koska viimeksi oli liian pimeää ottaa kuvia. Pienen pienessä ravintola Grönissä oli toisaalta myös viime kerralla ihan paras tartar ja onneksi tällä kertaa melkeen ihan yhtä paras tartar. Tälläkin kertaa illallistimme Jaanan kanssa, otin menun parilla viinillä ja alkkaridrinksulla, Jaana samat vähän valikoiden. Alkuun oli kukkakimpulta näyttävä parsa-annos, raakaa parsaa, kukkia ja suolaheinää ja niiden kanssa majoneesia ruskistetulla voilla. Ylettömän hyvää vaikka vain nippu parsaa. Toisena ruokana oli mahtava tartar jonka päälle oli kasattu kokoelma noin kaikkea vihreää mitä on olemassa (kasoittain vihreää oli aika kantava teema koko illallisella.), joku kastike tai keltuainen koko komeuden päällä olisi vaan tehnyt siitä vielä paremman. Pääruokana oli voissa kypsennettyä turskaa, grillauttua kaalia, kastiketta, jotain pyrettä ja retikoita naatteineen joka näytti ihan kesäprinsessakukkaseppeleeltä. Kalaruuaksi se oli vähän hassu koska ruoka olisi ollut ihan yhtä hyvä ilmankin sitä kalaa, se oli jotenkin ihan turha. Jälkkäri sitte olikin aika pettymys, perus fine dine kasa raksua, jädeä jäädykettä ja kaikkea mitä kuuluu ja aina on.. revitty kakku oli sentään jäänyt pois lautaselta.

Iso suositus Grönille, eri hyvä kohtuu hintanen hienohelma putka ilman liiallista hienostelua.


toka alkupala, tartar vihertupeella


 parsan ja Jaanan pottualkupalan kastike oli laittautuneena ketunleipiin


hurjan nätti ja herkullinen pääruoka


Jaanan saksankirvelilettu


 ja mun vähän väsynyt kuusenkerkkägranite


torstai 2. kesäkuuta 2016

juustonen kun mikko kuustonen

joku laki luultavammin kieltää vauvan käytön kuvausrekvisiittana


Jos joku ei ole huomannut ni musta pyöräily on erikivaa. Täysii pyöräily keskellä kaupunkia, pyörään nojailu Espalla bisse kourassa, liian kalliiden osien osto, ja kauas ajo koko päivän. Hyrylään, Järvenpäähän, Jokelaan, siitä Hyvinkäälle, Rajamäelle ja kotia. Koko päivään menee vaan koko päivä ja sinä tulee vähän nälkäkin, pitää olla eväät. Vähän aikaa sitte tein muuten vaan piirakan jonka täytteeseen pistin munaa ja siitä tuli hauska nii tein näihin eväs piiraisiin tarkotuksella samantyylisen täytteen. Täyte on periaatteessa pelkkää juustoa jonka pitää kasassa kananmuna ja panko-leivänmuru eikä juusto vaan sula piirakan pohjalle ja jätä tyhjää reikää keskelle. Sinihomejuustoa, maasdamin kanta, perus riviraastetta ja parmesanin loput, tiukan juustonen haisu, vähän kun sukka toiselta vuosisadalta. Ihanaa. Bonarina hento rosmariini.

jännä vaahtosisus


Taikinaohjetta ei pitänyt edes pistää muistiin mutta tästä tulikin niin hyvä ja helppo ohje muistaa.

suolanen piirastaikina
200 g jauhoja
100 g voita
50 g kylmää voita
3 g sokeria
2 g suolaa

Nypi kaikki aineet paitsi vesi muruiseksi, murun ei tarvitse olla tasaista. Jos taikinaan jättää isompia voi paakkuja sen voi kaulia parikertaa kun tekisi voitaikinaa ja taikinasta tulee ilmavampia "pika voitaikina". Lisää vesi parissa osassa, sekoita tasaiseksi mahdollisimman pienellä vaivauksella. Anna taikinan levätä jääkaapissa muovin alla.

joku insinööri oli pilannut pönden pyöräteillä kun tahtoisi vetää maantienkulmaa


juustotäyte siihen piirakkaan
130 g juustoja
1 muna
n. 20 g pankoa
pippuria, suolaa, tuoretta rosmariinia, töräys sinappia, ei kai muuta?

Silppua juustot pikku kuutioksi, ihan pelkkää homejuustoa en ehkä laittaisi enkä jotain mautonta arkijuustoa(tylsää, mautonta, rasvatonta, väritöntä) mutta jämät kaapista kaikkea mahdollista oikeassa suhteessa. Sekoita kaikki yhteen taikinamaiseksi, leivänmurua voi vähän lisätä tai vähentää jos täyte vaikuttaa tosi löysältä tai kuivalta.

Jaoin taikinan viiteen palaan ja kaulasin paloista ohuita pyöreitä littuja ja jokaiselle kunnon möntti täytettä. Piirakat voi askarrella omiin muotoihinsaa kuinka tekee mieli mutta pienet höyryreiät kannattaa tökkiä ettei ne pullistu ja räjähdä uunissa. Paista 200 asteissa uunissa hyviksi.

samalta ne näyttää kun mun tarkupiiraat aikojen alusta, mutta ei ole piirasta kuoreen katsominen


Jokelan biitsillä, mä ja piirakka


rautatie on kuuma piirakka


maanantai 30. toukokuuta 2016

minijätkä sai nimen

sen seittemää sorttia


Pikku tyypillä oli merkkipäivä, ei varsinainen vuosipäivä vaan viikkopäivä tai päiväpäivä, nimipäivä. Vauva sai jo postiakin omalla nimellään, nimi on vielä melkeen pidempi kun kun poika mutta vielä se kasvaa ja nimi kasvaa siihen. Tein pikkuleipiä, yksinkertaisia ja hyviä, kaneliässiä, ruutujuttuja ja pähkinäkeksejä. Toivottavasti poika oppii syömään. Nimen valinta on kumman vaikeeta, Hesarin nimikone antoi kovan vastuksen ja puistohippihenkinen nimi olikin pitkään ykkössijoilla. Vaihtoehto kaksi, kolme tai neljä tai taas kaksi tai mikä lopulta olikin voitti. Voitto! Natiaisella on nimi ja posti tule oikeaan osotteeseen. Vielä passi ja poika näkee ulkomaat, Tanska ja Berliini.

 kakku näyttää näin vähän joukkomurhalta tai taistelutantereelta


luotin klassikoihin, ganachetorttu suolatoffeella


kova juhlinta vei voimat


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

eikä!

siilejä, tai merisiilejä


Se ei ole macaroon tai macarons eikä varsinkaan macaroonssi. Ei vaikka joku Vellu tai iso Jorma erikois tv-kokki nii sanoo, ne sanoo väärin. Macaron, macaron, macaron. Macaroon on hassu läjä usein kookosta ja valkuaisvaahtoa, macaron erittain vakava eikä millään tavalla hassu pariisilainen hienohelma pipari. Eikä ässää ikinä loppuun, mihinkään.. eikä quiche lorrainea ole lohella.


kookosmacaroonit
150 g kookoshiutaleita
45 g sokeria
2 valkuista
20 g tärkkelyssiirappia
20 g vehnäjauhoja
hippu suolaa ja vaniljaa mauksi

Vaahdota valkuaiset ja sokeri hennoksi vaahdoksi. Sekoita muut aineet toisiinsa ja kääntele valkuaisvahto mukaan. Laita pellille massasta kasoja ja paista 180 asteissa uunissa hyviksi. Extra bonariksi kookosherkut voi dipata suklaassa.

leivontabrenkut 


ylijääneistä ketuaisista tuli pastataikina.. joka unohtui jääkaappiin.


tiistai 10. toukokuuta 2016

Lakritsifestivaalit 2016, Stokholma


lakunenähämäys


Internetistä soitettiin ja kysyttiin miten ois Viikkarilla lakufestareille siihen Glubenin viereen. Laivaan lastatiin minä, Heidi, vielä nimetön naisten naurattaja vauva, Jaana ja ainakin tosi monta muuta. Viking Line oli päättänyt pistää sen verran sponssi jalkaa oven väliin että matkat oli tietty ilmaset mutta meille myös esiteltiin botskin uusittuja fiinejä ravintoloita ja saatiin maistiaisia. Söin elämäni kolmannen kerran merisiiliä, se oli taas kammottavaa. Hirveetä kreisi bailaamista ei ollut, mieltään osoittottavan vauvan kanssa seisovassa pöydässäkin ruokailussakin on haasteensa.

No olihan meillä huisin kivaa. Seuraavalla kerralla verenpainelääkkeet mukaan ja vielä kun perus risteilyllä oltaisiin tunti pari pidempään laivalla niin ois voinut kävellä messupaikalta takasin laivalle ja ihmetellä alkuasukkaiden kummallisia tapoja. Itse messut oli messut, kivojahan ne on varsikin kun aihe on hyvä ja esillepanijoita enemmän kun kolme. Yritin ottaa jokaisesta syödystä kompiaisesta kuvan, tässä yksi sadasosa.


perusnapit


pöydässä yritin taidekuvaa 


vuoden lakudrinkki


paljon oli erilaisia suklaalakupompulia

  messujen eka namu