sunnuntai 30. elokuuta 2015

inkoo, helsinkiä pakoo

Inkoo vai Hankoo


Junalla Kirkkonummen ylpeyteem Bistro O mattiin lounaalle, pyörällä tylsää tietä ja sitte kivaa tietä kattomaan Inkoon kirkkoa. Bistro O matin lounas listasta olin jo aiempana päivänä valinnut että tahdon haukimureketta herneillä ja voikastikkeella ja mitä katselin vieraisiin pöytiin, valinta osuin täysin oikeaan. Mahtava pehmeä mureke ja hauskan lakuinen kastike oli todella hyvää.  Tylsä 51 tie oli tylsä ja pikkutiet Inkoon jälkeen kohti Tammisaarea hienoja, peltoja, metsää, hurjia mäkiä ylös ja alas ja isoja järviä. Tammisaaressa oli tarkoitus käydä vielä syömässä Michael Björklundin Niska pubissa pizzaa mutta homma ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä ja piti lähinnä täysiitellä Tammisaaren läpi Karjallee ja junaan. Viimeinen juna palasi maailmalta 19.15 ja aika oli lentänyt kirotessa viimeisiä hiekkatie kilometrejä ennen Tammisaarta. Kostoksi Karjaan Lidlistä lihis junalaiturilla, tuplajuustolla. Lihis oli kuiva ja ankea, perus valmiiksisiivutetulta juustomuovilta en edes odottanut mitään.

Inkoo city oli ihan ygösmesta.

yksinkertaista ja täydellistä. tilli vaan liian isona



päräyttävä Inkoon kirkko


kirkon erikoisuutena on nakkisodan aikaset maalaukset



kiitos VR ja y-juna tästä kulinaarisesta nautinnosta


keskiviikko 5. elokuuta 2015

tuhannen sienen kautta


siinä ne vaanii


Kauheeta draamaa ollut sieniä kanssa, ne ei suostu mulle. Piiloilevat tai saattavat vaan olla nii vaarallisia, tukka lähtee ja sitä rataa. Mutta jos Aleksi ei mene sienen luo niin ne ymmärsivät vihdoin tulla aleksin ja Iitakoiran luo. Siinä ne oli polun vieressä, ja lisää ja lisää polkuja ja sieniä, kanttarelleja, orakkaita, mustikoita ja jotain mitä ei otettu. Nyt on syöty kanttarellipastaa, kanttarellipizzaa, kanttarellipiirakkaa, kanttarellia leivän päällä ja alla. Ja kesäkurpitsa haisulijuustopizzaa koska se on parasta. Vielä pitää palata metsälle, kai sienistä saa vielä vaikka mitä jännää? Lisää pastaa, pasteijaa, makkaraa, keittoa ja risotto. Perus leipään ei sentään taida sieni mennä.


kermaa, sieniä, juustoa, ranskankermaa. parasta


hyvän tryffelikoiran tunnistaa kovasta tuhinasta

pizzojen kuninkuusravet


paahdettu patonki maahumalasieniherkulla.. ja heinä


ei se kaunis ole mutta parasta, kanttarellipizza


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

mansikkamailla

versio kaksi


Osallistuin kilpailuun. Osallistun kipailuihin että voin kehittää jotain pöhköä ja jäädä viimeseksi. Jotain mitä ei tekisi ilman kilpailun pientä kutittavaa painetta. Jos ton yhdistää tohon ja katsoo mitä tapahtuu? Suolasinn mansikoita, mielenkintoista muttei varsinaista kilpaulumateriaalia. Joku voittaa kesämansikkakilpailun lopulta mun parhaiten osaamalla alalla ja tekee mansikkavuohenjuustopizzan. Perusjutun teko erilailla on hauskinta. Ja voi leikkiä ravintolaa.

mansikka perunasalaatti
perunasalaatti
uusia perunoita
oliiviöljyä, suolaa, tilliä, pippuria
Keitä perunat, leikkaa ne isohkoiksi paloiksi ja lisää sekaan oliivi öljyä niin paljon että perunat peittyvät kauttaaltaan mutteivät lilluöljyssä. Lisää tilli, suola ja pippuri ja anna maustua jääkaapissa.

hölskymansikka
mansikoita
etikkaa, tilliä, suolaa, vettä, sinapinsiemeniä
Raivaa mansikat ja leikkaa puoliksi. pistä mansikat lasipurkkiin ja mukaan noin puolet ja puolet vettä ja etikkaa ja mausteet. Hölsytä yhtään hennosti ettei mansikat hajoa ja anna maustua puoisen tuntia jäkaapissa.

vuohenjuustokastike
vuohenjuustoa, kermaa, pippuria
Sulata vuohenjuusto tippaan kermaa ja mausta.

Kastike lautasen pohjalle ja päälle perunaa ja mansikkaa ja koristeeksi tilliä.

versio yksi


mansikkasiideri ja hölskymansikka, feikkihommia kyllä koska korianterilla

 
Heidi teki leivän, pekonia ja cheddaria


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

tanskanmaa antoi lapsilleen..

 Nørrebro Bryghusin pupu. paikasta olisi pitänyt tehdä oma postaus


..Laumoittain parta hipsteri kokkeja pieniin kivoihin ravintoloihin. Tyttöjä ylosattomissa ottamaan arskaa hautausmaalle. Tuhat miljoonaa polkupyörää, litroittain kaljaa ja kolme kilpikonnaan kanaaliin. Tanskanmaa antoi myös typerän metron jonka karttaa en tajunnut mutta silti päästiin jonnekin minne kai piti. Paikallinen teurastamoalue antoi myös Helsinkin paikalliselle teurastamoalueelle alemmuudentunteen. Monta ravintolaa, hyvän kuuloset listat, paikkat pakattu täyteen ihmisiä kokoajan ja partoja silmän kantamattomiin. Köpenhamina oli tämän matkustelu vuoden paras paikka, helppo, pieni ja mukava, jotenkin vastakohta mitä Pariisi oli viimeksi. Joka paikkaan pääsi kävellen ja tietty fillarilla olisi päässyt vielä paremmin, hirveä määrä tuli marssittua edes takas lopulta kuitenkin. Tanskanmaa antoi lapsilleen sata puistoa ja joka puistossa ainakin yksi lampi ja kaksi patsasta, lammet välillä täynnä mömmöä ja patsaat piilossa puskassa. Ja kuulemma parasta mitä se antoi oli Grød, puuroravitola.

Kiinanmaa toi lapsilleen satamiljoonaa leikkikaveria. Kiina on kehitysmaa.

Nørrebro Bryghusin tartar


Nørrebro Bryghusin pihvileipä


 ja vielä kerran, Nørrebro Bryghusin fish&ships


Grød ja puuro, lisukkeilla
 

tanskanpulla on melkeen sama kun ruotskinpulla, ranskanpulla hipulla


lihalautanen! ihanuutta!


pakollinen smörgari, pottua ja kalaa


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

kirkkonummen kurkku, suunnuntai ja maalaismaisemaa

valmiina lähtöön


Sanat on karanneet! Pistän pelkän reseptin, vuokaleivän välissä mozzarellaa ja aina niin hyvää yön yli marinaadissa levännyttä grillattua kesäkurpitsaa. Kirkkonummella ei ole mitään nähtävää, tietä, landea, peltoa, järviä ja aika lailla oli parasta. Pyörällä kun on liikkeellä ei vaan tule otettua kuvia.

kauravuokaleipä
250 g vehnäjauhoja
150 g vettä
35 g kaurahiutaleita
15 g hunajaa
10 g hiiva
5 g maitojauhetta
5 g suolaa

Liota kaurat kymmenisen minuttia vedessä ja lisää loput aineet, vaivaa kymmenisen minuttia koneella. Anna taikinan levätä puolituntia. Rullaa pötköksi ja nosta vuuassa noin 45 minuttiia. Paista hyväksi 225 astreisessa uunissa
 
 grillikesäkurpitsa on neronleimauksia


Espoo loppuu, Kirkkonummi alkaa


kerran taas majoneesit linssille


tiistai 16. kesäkuuta 2015

mitä sillä satasella saa?

Sinnen wallenberg oli ensimmäinen annos


Ainakin istuskelua Taste of Helsingissä, viinin kippausta, monta pahvilautasellista. Taste of enemmänkin vähän joka paikkassa oli tänä vuonna jotekin ihan eri ravintolat kun ennen ja monet muualta kun Helsingistä. Uusiutuminen oli kyllä hyvä, kukaan ei varmaan kaivannut neljäntenäkin vuonna Dressinki-miehen karkkipossua ja simpukoita järkyttävällä jonolla. Jonot pysyivat ihan kohtuu järjellisinä kumpanakin päivänä kun käytiin, lähinnä Hoshitoon ja Raguun sai jonottaa. Kasvissyöjän paratiisi taste of Helsinki ei tälläkään kertaa ollut, aika lihamönttilinjalla meni moni ravintola; kieltä, ribsejä, tartaria ja makkaraa. Suurin osa ruuista oli oikein hyviä, Berthan kieli, Sinnen silli annos, Hoshiton lohi ja Jämsenin purjo annos parhaimmat. Emolla oli ehkä ankein annos, epämääräinen lautasellinen vihreää löysää vaahtoa ja purkkitonnikalan makuista mustekala murua, Berthan ruispossuannoskin oli tylsä. Mutta kaikki ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

 Berthan 60 tuntia keitelty kieli


kaksi minuuttia savustettu tartar olisi voinut savustua vielä toiset kaksi


Sinnen silli, överihyvä


Matti Jämsenin Bocuse d’Or kanankoipi, vähän oli kuminen mutta hyvä


 Hoshiton lohta ja kurkkua, hyvä lohi on aina hyvä


sunnuntai 31. toukokuuta 2015

neljäs kerta toden sanoo

muista nostaa leipä kunnolla


Asiota joita on pitänyt tehdä siitä asti kun teki jotain asioita
1. taikaponiajelu, nii
2. Japani, liikaa japanialaisia
3. hittibiisi, tein jo, muut ei tajunnu
4. leivässä tarjoiltu keitto
Kerran oltiin tekemässä jo keittokuppileipiä mutta joku ei ihan mennyt ja taisin tehdä pekonicheddarleivän, tuon hienon jo klassikon. Homman yhtenä seinänä on varmaan ollut projektin monimutkaisuus, yleensä kun tekee keiton ei tee myös tarjoiluastioita tai toistepäin jos tekee astiat ei jaksa ehkä enää tehdä keittoa. Jonkun ravintolan listassa oli kalakeitto leivässä, typerä idea, kalaa? Mutta vihdoin sain tämän tehtyä, mautonta sipulikeittoa leivässä, päällä sinihomejuuston jämät. Hauskaa mutta leipä menee juuri niin löllöällöksi kun voi odottaa.

jännä testi


mömömmööö