sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

vaeltaja kääkkyyden porteilla

päärynää ja mantelia


35. Radio Nostalgian tekonivelmainokset alkaa olemaan kohta ajankohtaisia ja postista tulee rollaattoriesite. Nyt on jo sentään telkkari, enkä pukeudu mihinkään muuhun kun Prisman 13e lenkkareihin jotka näyttää vuoden 83 kuumimmalta muotivillitykseltä ja toppahousuihin jos vaikuttaa siltä että asteet saattaa lähipäivinä laskea alle kymmeneen. Telkkari ei onneksi ole sentään oma. Aina puoliyhdeksältä nukkumaan ja kuudelta ylös. Luiset sormet koputtaa ikkunaan. Keski-ikä, raihnaus ja hidas tuskainen kuolema. Lauantaisin poikien kanssa saunailta ja wiskiharrastus joka keskittyy kovaan ääneen puhumiseen. Tiedän kaiken. Lapset huutaa liikaa, musiikki on liian kovalla, ulkona liian kuuma ja salaatti jänisten ruokaa. Ravintolassa isoin pihvi ja persilja tökitään haarukalla päältä pois. Asunnossa pitää olla ainakin satahuonetta ja autossa helvetisti hevosia.


pohjalle masariinimassa ja sokeriliemessä keitettyä päärynää


mantelistoisseli päälle, isolla kädellä


pumadaa ja appelsiinimarmeladia alle


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

toinen pastis

tunnen tarvettä pikkuruisille uppopaistokoreille


Olisikohan ollut joskus puolisentoista vuotta sitten kun kävin Pastiksessa syömässä ja ruuat oli todella hyviä ja varskinkin kalat ihan gurgoja. Se oli niin hyvä että seuraavalle viikolle varasin pöydän samojen tyyppien Ravintola Murusta, Muru ei niinkään innostanut mutta Pastikseen piti päästä uudestaan. Toka kerta ei tietty niin iskenyt mutta oli se taas tasasen tosi hyvä. Tällä kertaa ei kalaa vaan aika äijällä lihalinjalla, kateenkorvaa, pihviä, hanhenmaksaa ja vasikanposkea. Ja tietty tryffeliranskiksia. Menussa ei enää lukenut pastiksia, piti tyytyä alkkarina geeteisiin. Naulakon alla olleva lattia joka oli ihan silmien tasolla siinä meidän pöydän vieressä oli muuten todella paskanen..

Heidin alkupalana savustettua, ankerista ja uppis briossilla. oli kuulemma ihan samaa mitä saa aina kotona.. eli helvetin hyvä


Ottaa viiniä? tattis


oikeaa lihaa pitkästä aikaa ja päälle hanhenmaksaa


ja jännää katenkorvaa, maa-artisokkaa ja vasikanposkea


jälkkärinä mustaherukkaa, mustaherukkaa ja vielä lisää päällä mustaherukkaa.. ja pistaasi, ehkä vähän liikaakin mustaherukkaa




maanantai 16. maaliskuuta 2015

possu, paprika ja vesisade

kai tällä voi lähteä?


Porvoon viehätys on varmaan se että se on lähellä, siellä on oikesti jotain mutta se ei silti ole niin lähellä. Ajapa vaikka Klaukkalaan, paikka jossa on musta kirkko, Lidli ja maanantaisin uunimakkaraa(ainoa syy) lounaaksi myyvä paikallinen, siitä ei varsinaisesti tule olo että olisi saavuttanut jotain. Keravalla on tietty tori ja aina auringon paistetta ja Hyrylässä saa vaan turpiinsa. Porvoo on aika hyvä retkikohde ja on sieläkin Lidli, heti ensimmäisenä kaupungin porteilla toivottamassa tervetulleeksi pekonisämpylöiden ja Grafenwalderin kanssa.
Porvooseen on vaan siinä matkaa että eväät kannattaa silti tehdä, vaikka Suomisen Lihaherkun sponssiporsaalla ja säilötyllä paahdetulla paprikalla täytetty leipä.

Säilötyt paahdetut paprikat
punasia paprikoita, yllättävän monta, yhdestä riittää lähinnä yhdelle leivälle
punaista chiliä
etikkaa, öljyä, suolaa, sokeria, pippuria
jotain yrtteja vaikka rosmariinia

Leikkaa paprikat noin neljäksi suikaleeksi ja pyörittele suikaleet pienessä määrässä öljyä. Paahda paprikoita 250 asteissa uunissa kunnes kuoret alkaa näyttää vähän palaneilta. Revi kuoret paprikoista irti mutta älä heitä niitä roskiin. Mittaa kattilaan noin 2 osaa etikkaa, 1 öljyä, paprikan kuoret, mausteet, kiehauta. Laita paprikat ja chilin viipaleet lasipurkkiin ja kaada kuumaliemi siivilän läpi purkkiin. Purkki kiinni ja huomenna on hyviä.


 
purkituskunnossa oleva paprika


possua ja paprikaa


Sipoon asutukselle päästyäni takarengas päätti antautua, onneksi kaupan eteen, asennuskaljaa ja hommiin.


vesisade ja nelkyt kilometriä laukussa vähän verotti appeen ulkonäköä


Heidin tekemä miljonäärinpikkuleipä jälkkäriksi


täysin autio turisti-Porvoo on jännä


maanantai 9. maaliskuuta 2015

toinen pariisi

Jotenkin Pariisi oli tällä kertää harmaampi ja mummosempi kun viimeksi ja paikalliset hankalampia..


..satoi rakeita, lentokone jätti kentälle mutta nakkipiilossa oli ja hyvä makkara..


..kanaalin luvattu hipsterautuaisuus lähinnä tyhjyyttä, mutta sillat hienoja..


..ja pistaasia sai joka muodossa, pötkönä, pallurana, jädenä ja konvehtina..


..ja bisseä mausteetuna rommilla, yllättävän hyvää, lonkero-olo..


..Sadaharu Aokin pullasta sai melkein hurmoksellisen olon, mahtavaa miten joku on vain niin täysin oikein, pinnan pursotuksia ja vadelmien kokoa myöten..


..Hugo&Victorin verigreippi-ihanuus pitää silti edelleen kruunua..


..tuntui että leipomoita oli vähemmän ja paikallinen ruokakauppaketju vallannut kaupunkia.


torstai 26. helmikuuta 2015

luumu, jalo kasvi etelänmailta

pöytään sitä parempaa Ikeaa


Melkeen tuntui että otin liian ison palan kun menin mukaan kilpailuun jossa piti tehdä ruoka käyttäen kuivattua luumua. Nopeasti tuli olo ettei näistä oikeasti voi tehdä mitään, hauskaa kyllä että leikattusta luumusta tulee ihan mieleen etana, etanat risotossa, mustaa etanalihaa. Testasin tehdä ohraa jossa oli luumua, aika hirveetä. Ja kananmaksapateeta luumuilla josta tuli hyvää vaahtoa mutta ei sillä mitään tehnyt. Misossa ja luumuissa keitetty sipulin puolikas oli suorastaan nerokasta ja hyperkreisin hyvää mutta silti. Jotenkin sitte päädyin tekemään jugurttijädeä luumumyslillä, jugurttia vaniljalla ja vaniljaa mysliin, valkosta ja mustaa.


vaniljaluumumysliä, hunaja ja jugurtti
mysli
100 g kaurahiutaleita
30 g kookos hiutaleita
30 g cashew pähkinöitä
30 g hunajaa
30 g öljyä
20 g kuivattuja luumuja
10 g sokeria
10 g seesaminsiemeniä
ripaus suolaa
vaniljajauhetta

Sekoita kaikki aineet yhteen paitsi luumut. Paahda 125 asteissa uunissa kunnes kaikki on kullan ruskeaa. Pieni luumut pieneksi kuutioksi ja sekoita mysliin. Anna jäähtyä.

jugurtti
150 g rasvaista jugurttia
30 g hunajaa
vaniljajauhetta

Sekoita aineet tasaiseksi massaksi ja pistä pakkaseen, sekoita massaan aina sillon tällön parin tunni n ajan. Mitään ben&jerryä tästä ei tule mutta hauska silti.

Pistä lautaselle pallo jugurttia, päälle ja sivulle mysliä ja jugurtin päälle hunajaa.



tarkkuutta vaativaa



kokous


torstai 19. helmikuuta 2015

potaattien yö jatkuu/perunasoselaatikkoportaat

perunalaatikkopiiras


Rakas isämme tuli tuli käymään, kaffittelee ja muuta aikuista toimintaa. Tein piirakkaa jonka täytteenä oli joitain päiviä vanhaa perunamuusia ja sipulia. Mukaan vielä vähän juuston jämiä niin herkkupiiras ilman ihme investointeja on valmis. Piirakka on kuin perunamuusivuokaa puristettuna muotoon. Ja hyvää jotain tuhatviiskytvee syndee isille!


perushyväpohja
135 g vehnäjauhoja
70 g voita
25 g vettä
3 g sokeria
2 g suolaa

Sekoita kaikki aineet yhteen paitsi vesi, kun muista aineista tulee tasaista murua niin sekoita mukaan se vesi. Anna taikinan levätä kylmässä. Täytä piirakka ja paista 225 asteissa uunissa.

täytteeksi kaikki sekotettuna yhteen
cheddarin kulma ja raastettua parmesania, päälle ja täytteeseen
maisteita, pippuria, suolaa, sinappia ja liraus punaviinietikkaa
yksi keltuainen
yksi sipuli paistettuna hitaasti ruskeaksi voissa

perinteinen lähikuva juhlakalusta

 

hermoja raastavan kuivattu luumu kilpailun tuloksena keitin sipuleita luumuissa ja misossa
 


Spissille onnea vuoden 2015 ravintolaksi valitsemisesta


maanantai 16. helmikuuta 2015

ottakaa perunanne esille!

kaikki ruokaympyrästä


Joskus varmaan blogihommien alkuaikoina löysin joltain turhanpäiväseltä ruokasivulta pekonijuustopottukakkusen ohjeen. Ohje oli pitkään aiemman tietokoneen kirjanmerkeissä tallennettuna, kerroin siitä monille mutta en ikinä päätynyt testaamaan sitä. Nyt tuli vihdoin hyvä syy taikamiekkaohjeen esille kaivuun, pottubattle 1 2 3 Go! Eli vuosia pyörinyt kuukaudenruokahaaste jossa aiempi voittaja päättää teeman joka on usein raaka-aine ja tällä kertaa se on peruna. Ihmeohje on lällärihelppo, kolme ainetta, pikkunen vuoka vuorataan pekonilla ja pekonista virkattu kehto täytetään ohuilla perunan viipaleilla ja cheddarilla, hienostelija voi rusauttaa väliin hyppysellisen pippuria. Uunin annetaan keinuttaa kehtoa kunnes pekoni on rapsakkaa ja juusto varmasti sulaa. Nautitaan bissen, kaljan, hernemuhjun(joka on myös taivaallista ominpäinkin) ja kermaviilin kanssa, Hp-kastiketta ei myöskään kannata kaihtaa.

Ohje ehkä vaikuttaa pekonihassuttelulta mutta tästä on huumori kaukana.


pekoniperunalahja
sopiva määrä jo keitettyjä perunoita
cheddaria tai melkeen mitä vaan juustoa joka sulaa ja maistuu
pekonia
suolaa ja pippuria, rosmariinia

Leikkaa perunoista mahdollisimman ohuita viipaileita. Vuoraa pekonilla matala pieni uunin kestävä astia, liian isoa kakkua yrittäessä pekoni ei ylety kunnolla koko komeuden ympärille. tee alin kerros perunasta ja pistä päälle juustoa, juuston päälle pippuria ja jos on palkkapäivä niin rosmariinia, jatka seuraavat kerrokset samoin. Litistä riittävän korkeaa kakkua hellästi matalammaksi ja taita pekonit päälle. Paista parisataa asteissa uunissa hyväksi.


hernemuhju
pakasteherneitä
sinappia
nokere voita
lusikallinen kermaa
suolaa, pippuria

Anna herneiden sulaa huoneen lämmössä. Pistä kaikki aineet kattilaan ja kuumenna, älä keitä liikaa tai herneistä tulee ankeita. Muussa herneet sauvasekoittimella kohtuu huonosti, jos muhju on liian raskasta nii lisää vähän kermaa.

kaikki alkaa perusosista


 valmis paketti, joulu voi olla joka päivä