torstai 28. heinäkuuta 2011

kirahviparmesanleipä

kaksi pikku possua


Joka ei muuten onnistunut(!) koska se nousi niin hennosti uunissa. Toinen leipä oli voideltu vedestä ja riisijauhosta sekoitetulla mössöllä jonka on tarkoitus kuivua leivän pintaan ja repeillä hienosti uuninousun aikana. Tällaseen varmaan pitäisi olla joku paljon nouseva ilmapalloleipä eikä tämmönen löysä joka lähinnä vaan leviää, uunissa ei oikeen tapahtunut mitään.. ainakaan mitä piti. Huomasin myös että voideltu leipä oli sisältä paljon kosteampi, pieni kuplaisempi ja muutenkin jotenkin ihan erillainen, ihmeen paljon pikku juttu muuttaa. Parmesanleipä on kuitenkin hyvä ja riisimössökikka ihan hauska silti mutta ei tähän leipään. Pinnoitetta pitää uudestaan testata vielä joku päivä, seuraavalla kerralla voisi vaikka seurata ohjetta.

hauskoja tommosia aaltokuviota sain sentään aikaan


parmanjuustoleipä
biga
110 g vehnäjauhoja
70 g vettä
1 g hiivaa

Sekoita aineet yhteen tasaiseksi taikinaksi ja anna taikina levätä yön yli jääkaapissa.

taikina
130 g hiivaleipäjauhoja
100 g vettä
25 g parmesania raasteena
5 g suolaa
2 g hiivaa

Laita parmesan tai vastaavan kovan juuston raaste likoamaan ohjeen veteen vähäksi aikaa. Lisää loput aineet, esitaikinaa kannattaa vähän paloitella. Sekoita koneella kaksi minuttiia ja kovemmalla teholla noin seitsemän. Anna taikinan levätä puolitoista tuntia öljytyssä astiassa. Muotoile kahdeksi pienekis leiväksi tai yhdeksi isommaksi. Anna leipien nousta noin 45 minuuttia mutta töki niitä välillä, nämä mun leivät nousi todella innokkaasti. Paista 225 asteissa uunissa hyväksi.


kirahvipinnoite
50 g vettä
45 g riisijauhoja
2 g sokeria
hippu suolaa

Sekoita vaan aineet yhteen ja voitele leipä nousun puolessa välissä.

marsuversio sisältä


we came in pieces. pör rör


keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain

se on oikeesti aika musta reunasta, kerrankin kamera parantaa


Blogi täytti 3vee ja on siis innokas pikkukakara jo. Pikkublogille tein synttärikakuksi klassistakin klasarimman quatre quarts kakun. Kakkua voisi varmaan sanoa kahvikakun perusmalliksi, superyksinkertainen, helppo, tuiksuva ja juuri sellaista vanhaa hienoutta josta pidän. Hitto kun keitin muuten kitkerän kahvin. Tämmösten kakkujen nimet tulee usein aineiden määristä, ranskan neljäneljäsosaa tietty siitä kun kaikki neljää pääaineitta tulee yksi neljäsosa, amerikan cup cake(4 kuppia aineita) sanakin alunperin meinaa tän tyylistä kakkua ja myös pound cake(4 paunaa aineita). Tämmöseen voi kivasti lisätä jotain yksinkertaisia mausteita, sitruunan tai appelsiinin kuorta, vanilja, kookosta tai vaikka anista. Tämä on aika samallainen lopulta kun mun toinen mieli kakkuseni financier ja oikestaan samoista syistäkin.

Tämmösissä kakuissa ja vastaavissa paistaminen on aina vähän ongelma koska ohjeessa sanotaan 180 mutta mun uuni menee vaan kasiin.. ja se on aika liian vähän. Leipien kanssa ei ole samaa ongelmaa kun niitä tulee tehtyä useammin ja tietää uunin lämmön(6-6,5). Ensin tätä tulinkin paistettua liian kovassa lämmössä ja sen tosiaan huomaa hieman paremmin paistettussa pinnassa. No eipähän ole raakaa niiku niin usein kaupankin pullat.

mun piti tehdä tästä myös täytekakku(ehkä huomenna), tein sen täytteeksi appelsiinigeeliä guarkumilla, hitto on pahaa.


kakku, ihan vaan kakku
250 g sokeria
250 g jauhoja
250 g voikkua
3 munaa
sitruunan kuori
1-2 g suolaa eli himppunen

Anna voin pehmetä pöydällä. Erotte munat. Sekoita pehmenneeseen voihin sokeri ja keltuaiset, sekoita tasaiseksi massaksi ja sekoita mukaan jauho ja mausteet mutta ilman turhaa vaivaamista. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää neljässä osassa käännellen massaan. Paista pienessä voidellussa leipävuuassa 180 asteisessa uunissa.

voi, sokeri, vähän väriä == uuh, vähän sitkeäksi karamellisoituneet reunat


Tästä voi tehdä vaikka makeita kolmioleipiä, nerokasta!

kun tää on tällanen trendiblogi nykyään nii pitää olla kuvia kaupan sovituskopista


Uusimmassa Trendissä on muuten pari mun leipäohjetta, että kauppaan siitä.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

aprikoosipiirakka

elvistelyä mutta tää on kauneinta mitä oon vähään aikaa tehnyt


Tämä on näitä asiota joita on pitänyt jo tehdä pitkään. Ohje on Bertinetin Leipää monella tavalla kirjasta mutta pohja on eri, täyte on eri ja päällä olevat hedelmätkin taisi olla toisia, alkuperäisessä oli kai persikkaa. Ja nyt kun tämän vihdoin tein, aprikoosit ja juuston olin ostanut jo monta päivää sitte niin jätin pohjasta tietenkin hiivan pois. Sen verran otti päähän että tein heti uuden piiraan, pilatun laitoin kuitenkin ensin uuniin.. saattaahan siitä jotain tulla?

piirakka piirakka näytä sarves onko huomennakin liian kuuma


Täytteen juustoksi ajattelin laittaa alunperin mascarponea mutta kaupassa käteen osui ricotta. Siitä tavallisesta pehmeästä ricotasta en ole ihan varma, musta se maistuu äitelältä maidon sokerilta(ja sehän on sitä!) ja heralta mutta kovempi salaatti ricotta on kyllä tosi hyvää. Tähän tää lopulta sopii aika hienosti, paistuneena maistuu kun pullan päällä olisi jugurttia. Ricottahan on hassu juusto muutenkin koska se valmistetaan keittämällä jo jonkun muun juuston hera uudestaan(niiku nimikin kertoo) eikä tämän takia edes ihan tarkasti juusto. Itsekin olen joskus ricottaa keitellyt mutta sain sitä varmaan nuppineulan pään verran.


aprikoosipiirakka
250 g vehnäjauhoja
115 g maitoa
1 muna
30 g pehmeäksi temperoitua voita
25 g sokeria
8 g hiivaa
5 g suolaa
sitruunan kuorta

täytteeksi sokerilla ja sitruunan kuorella maustettua tuorejuustoa ja aprikooseja siivuina


Sekoita kaikkia aineita yhteen kaksi minuuttia ja vaivaa seitsemän. Anna taikinan levätä puolisen tuntia, muotoile se palloksi ja taputtele littanaksi. Sivele päälle juustotäyte, asettelen sen päälle aprikoosit ja ripottele päälle vielä sokeria. Anna nousta noin tunti ja voitele piiraan reunat. Paistetaan 225 lämmössä kohtuu mustaksi. Anna jäähtyä enne pilleitä!

piiraan alla on paperi että sain sen kiven päälle uuniin, pohja on löysä ja olisi tarttunut muuten joka paikkaan


sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

viennalaisleipä

juhlat alkaa!


Manteli on hyvää, ruskistettu voi on tosi hyvä. Miksi en ole tämmöstä aiemmin tehnyt? Töissä olin tehnyt 400 patonkia ja alko jo vähän käntty ottaa päähän, sitte keksin yht´äkkiä tän. Ohje on aika tommonen perus le pain viennois, vienalainen leipä, jonka ohjetta vähän puukotin ja paransin herkuilla. Vienalainen leipä on vähän kun leipäversio pullasta mutta ei siltikään ihan leipä suomityyliin, zopfit ja challahit on aika samaa tyyliä. Ranskan viennoiserie meinaa kaikenlaisia makeita hiivalla nostettuja leivonnaisia ja voitakinahommia, samaa kamaa siis kun suomen kahvileipä. Usein nämä leivät on pieniä laihoja patonkeja joissa on hirveä määrä viiltoja päällä, taikinassa voi olla rusinoita, suklaata tai vaikka appelsiinikuorta.

reiät on kivat


mantelia ja ruskistettua voita
240 g vehnäjauhoja
110 g vettä tahi maitoa
50 g munaa eli yks
40 g voita
20 g sokeria, osa voi olla vaniljasokeria
20 g mantelijauhetta
12 g maitojauhetta, maidolla tämä jää tietty pois
10 g mantelilastua tai vastaavaa
5 g hiivaa
5 g suolaa

päälle munaus ja sokerivesi(1350 sokeria, 1000 vettä)

Paahda mantelit ja ruskista voi. Sekoita kaikki aineet paitsi voi koneella yhteen kolme minuuttia ja nopeamalla vaivausta 5 minuuttia. Anna koneen pyöriä hitaalla ja kaada voi taikinaan ohuena nauhana, vaivaa parisen minuuttia kunnes kaikki voi on hyvin seassa. Anna taikinan levätä puolituntia. Askartele taikinasta sämpylöitä, pikku patonkeja, norsuja tai vaikka tuollainen fougasse. Voitele munalla, anna nousta 45 minuuttia ja voitele taas. Paista 200 asteisessa uunissa, kun leipä näyttää valmiilta voitele se sokeri vedellä ja anna olla uunissa kunnes vesi kuivuu.

tuplamunalla tulee nättipinta


perjantai 15. heinäkuuta 2011

carnival is bacchanal

virallinen juvee morning drinkki


Monissa blogeissa on usein viinisuosituksia ja vastavaa. "Tämä punanen Maggis toimii tosi hyvin näiden kalapuikkojen kanssa, bukeekin on suksee". Mun viini tietämys vaan aikalailla jää siihen etten erota edes punaviiniä valkosesta pimeässä. Yhden juoman sentään tiiän, tuolla Hämeentiellä oli baari jota piti jostain karibialta(St. Kittsistä kai) kotoisin oleva jäbä. Baarissa kun tilasi rommin sai lasillisen lasolilta maistuvaa valkoista rommia johon oli paukutettu ihan mössöksi sitruunaa ja sokeria. Drinkkiin tarvitsi ehkä vähän totuttelua mutta se on ihan mahtava. Alkon rommeilla ei vaan oikein pääse samaan makuun koska ne on niin siistejä kamarikelpoisia juomia joista puuttuu maku kokonaan. Cachaçassa on samaa makua mutta sitte ollaankin jo enemmän caipirinhan puolella.

näillä mennää


Ohje on helppo; laitetaan pala sitruunaa ja vähän sokeria hyvää lasiin, murjotaan pulikalla tai vastaavalla koko homma tahnaksi ja päälle pari senttiä rommia. Nautitaan paikallisen musiikin kanssa mutta ei sen ainaisen reggaen koska sieltä päin tulee vaikka mitä muutakin. Vaikka Trinidadilaista socaa?


Bunji!

torstai 14. heinäkuuta 2011

suklaabriossi

kahvia? missä on kahvi?


En juurikaan pidä suklaasta leivästä, pain au chocolatit ja vastaavat on välillä lähinnä pahoja. Vaikka kumpikin on erikseen hyvää mutta jotenkin paisto tekee suklaasta kitkerää ja kummaa. Näissäkään ei se suklaa kyllä muhun niin toiminut mutta kyllä näitä syö. Briossit on vähän rupusen näkösiä koska tämä taikina on aika "rikas" eli löysä ja hankala käsitellä koska voissa ei ole pihdattu. Jos pelottaa voin määrää voi vähän tiputtaa tai paistaa briossi suoraan leipävuuassa.

Hyvää synttäriä Ranska!

ne on vähän rumia, ei ollut helpoin taikina


suklaabriossi
220 g vehnäjauhoa
100 g voita
90 g vettä
40 g suklaanappulia tai suklaata pienittynä
1 muna
20 g sokeria
12 g hiivaa
12 g maitojauhetta
10 g kaakaojauhetta
5 g suolaa

Pistä kaikki aineet paitsi voi ja suklaa koneen pataan ja vaivaa noin neljä minuuttia kunnes taikina on tasaista eikä enää tartu niin padan reunoihin. Lisää pehmennyt paloteltu voi osissa taikinaan ja vaivaa vielä kymmenisen minuuttia. Lisää suklaa. Anna taikinan levätä puolisen tuntia ja laita se jääkaappiin vähän viilenemään. Kylmässä voi ja taikina vähän kovettuu eikä taikina sula pitkin pöytiä ja käsiä.. niin paljoa. Tee taikinasta pötkö, laita se leipä vuokaan tai askartele noita perusbriosseja jos löytyy formuja(muista ostaa lisää pikkusia briossiformuja, t. Aleksi). Voitele, noista 45 min ja voitele uudestaan. Paista 200 asteisessa uunissa.

enemmän kaakaota! vähän on kalpea


päät vähän hävisi


tiistai 12. heinäkuuta 2011

mikä on aitoa?

1.


Yksi ruokahommien ärsyttävin puoli on tappelu siitä mikä on aito versio ja alkuperäinen. Minkä muotonen on alkuperänen karjalanpiirakka?(karjalanpiirakka, tuo nettikeskustelupalstojen mieli tappelun aihe) Mikä on aito se se ja niinä ja näin.. Musta hyvä että tietää mikä on aidohko alkuperäinen versio mutta sitte kun sen tietää sillä voi leikkiä ja muuttaa sitä ja käytää sitä pohjana ties mihin. Mun tarte flambée ei ole varmasti aito mitenkään, varsinkaan pohjan perunarieska ei kuulu mukaan millään mutta ohuen lättysen päällä sulaa juustoa, pekonia ja makeaksi palanutta sipulia? Ihan sama.

2.


potturieska
110 g kylmää vettä
60 g vehnäjauhoja
20 g perunahietaleita
2 g suolaa

päälle
cheddaria ohuesti mutta joka paikkaan
sen päälle pippuria
sen paistetut pekonin palat
ja lopulta päälimmäiseksi ohuksi leikattua sipulia


Sekoita veteen peruna, lisää loput aineet mahdollisemman pienellä vaivauksella. Pyörittele taikina palloksi jauhojen kanssa, taikina tartuu ilman jauhoa joka paikkaan. Littaa pallero mahdollisimman ohueksi, asrttele päälle täytteet ja hoida lituska jollain tavalla mahdollisimman kuumaan uuniin heti. Tässä leivonnaisessa paistokivi ja jonkun sortin leipälapio(splärä) olisi hyvä olla.

3.


Aitoahan tässä oli lähinnä idea.. Ja tuleepa paljon blogattua kun odottaa toista kesäloman toista tuloa ja tuliasia maailmoilta.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

englantilainen aamiaisleipä

se hivelee jo silmiä mutta pystyisipä blogia haistamaan..


Amerikkalaisissa ruokaohjelmissa aina fiilistellään että kaikki on hyvää kun siinä on pekonia. Suklaa on hyvää kun siinä on pekonia. Kaurapuuro on hyvää kun siinä on pekonia. Pekoni on hyvää kun siinä on pekonia. Mutta ihan oikeesti kaikki on vielä parempaa kun siinä on cheddaria.

aina samalla pöydällä


pekonicheddarleipä
250 g vehnäjauhoja
175 g vettä

Sekoita vesi ja jauhot, anna muhia puolisen tuntia. Omassa leivässä osa jauhoista oli Sunnuntain sämpylämixiä kun jauhot loppu.

Käytetään siis oikeaa cheddaria, ei sitä ikkunatiivistettä joka on maustettu margariinilla ja tulee valmiina paloina. SE on helvetin pahaa eikä muistuta cheddaria kun nimeltään.

5 g suolaa
3 g hiivaa
3-4 siivua pekonia
40 g cheddaria
pari rusausta pippuria

Lisää taikinaan hiiva. Sekoita taikinaa koneella 3 minuuttia, vaivaa nopeammalla 4, lisää suola ja vaivaa minuuttia. Lisää taikinaan pieneksi pilkottu juustoa ja paistettuja ja pienitty pekoni. Anna taikinana levätä öljytyssä astiassa noin kaksi tuntia, taikinan voi litata levon aikana pari kertaa. Nosta tunti ja paista.

alpparin kesä on rautaa


kannas on kanssa, kokki oli askarrellut kurkusta avaruustalon, ihastuttavaa


perjantai 8. heinäkuuta 2011

ei tästä nyt tuu mitään

näinhan nää näyttää lähes hyvältä..


Ei nyt oikeen lähde tää leivän tekeminen. Kaikki asiat mitä oon tehnyt on ollut aika lässähtäneitä ja rumia kasoja. Ajattelin korjata homman patongilla.. patonkihan onnistuu aika helposti? Heléne Johanssonin Leipä-kirjan ohjeella. Ohjeessa on kyllä heti aika paljon ihme juttuja niin kuin vaikka väite että neljäsosaa ranskalaisesta patonkintaikinasta nostetaan aina vähintään 12 tuntia. Ohjeessa on myös tosi vähän jauhoa veden määrään nähden(ciabatta vähän), taikina vaivataan 20 minuuttia ja valmista patonkia nostetaan kuitenkin kaksi tuntia. Esitaikinasta tein vahingossa vähän liian ison mutta muuten seurasin kiltisti ohjetta. Patongit olivat jo ihan nousseita 15 minuutissa, kahdessa tunnissa olisin saanut lammen löysää taikinamömmöä pöydälle valumaan ympäriinsä. Viiltelyssä ja varsikin uuniin laitossa leivät lässähti ihan littaniksi vaikka noustessa ne oli vielä ihan söpöt. En viitti alkaa ohjetta syyttämään mutta välillä kirjoissa törmää ohjeisiin joista tulee niin löysiä juttuja että minkäänlainen taikinan käsittelykään ei enää onnistu. Uunikaan ei toimi oikein!

Seuraavaksi teen jonkun niin perus nössö patongin kun vaan osaan, onnistuminen olisi välillä kuitenkin ihan kivaa.

..näin hirveiltä



onneksi tytöt laulaa kivasti


sitte kävin piknikillä..


..ja kattoo heppaa..


..ja äiteen kanssa festaroimassa kalasatamassa


sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

onneksi olkoon sitte

aika tyttömäisiä tuli


Vihdoin onnistui macaronin vääntö. Olin maailmalla valmistujaisjuhlissa auttamassa(no ainakin vähän) ja tein macaronit kun aikasemmalla kondiittorilupauksella meni niihin vähän hermo. Macaronien lisäksi tein hyvän yksinkertaisen patongin. Tuntemattomassa ravintolan keittiössä kummallisella taikinakoneella ja tuntemattomalla uunilla leivän leivonta oli extra jännää mutta lopulta onnistui yliodotusten. Tein noita typeriä pikkuleivoksia ensimmäistä kertaa tavallisessa kotiuunissa(sellanen oli myös) ja homma tuntui onnistuvan tosi helposti, senkus pursotteli menemään ja tadaa! siinähän ne. Ohjekin on tollanen todella tarkka desi ja lusikka hömpöttely. Mitään kovin hienoa jalkaa ei monessa ollut mutta hämmentävän hyviä ne oli. Nykyaikainen macaronihan on Pariisilaisen Ladurée kondiksen keksimä ylitrendikäs pikkuleivonnainen, täytemassaa kahden mantelimarengin välissä. Täytteenä voi olla lähes mitä vaan, normaalisti hilloa tai ganachea mutta välillä noissa on ollut lohta, hanhenmaksaa tai muita kummallisuuksia.

Täytteenä näissä oli mansikkaganache joka näytti kamalalta eikä maistunutkaan kovin hyvältä mutta maaronin välissä oli kyllä maukas. Siksi sille ei ole tarkempaa ohjetta, ja heitin koko sotkun kasaan ilman ohjetta fiiliksellä.

päivänsankari piilottelee


macaronin kuoret
200 g mantelijauhoa
6 desiä tomusokeria.. joo desiä, puuh
4 valkuaista
2 lusikkaa sokrua
väriä

Erottele valkuaiset. Sekoita puolet tomusokerista ja mantelit yhteen. Sihtaa jauhe ja punnaa paljon siivilään jäi jos sitä jäi selvästi, lisää sen verran lisää. Vatkaa tavallinen sokeri ja valkuset kovaksi vaahdoksi ja lisää puolet tomusokerista, vatkaa kiiltäväksi ja lisää väri. Sekoita mantelitomusekoitus vaahtoon nuolijalla ja lastaa massa massapussiin. Pursota massasta pyörylöitä pellille ja anna kovettua niin pitkään että tökätessä pyörylää sormella massaa ei jää sormeen. Paista(kuivaa niiku kai oikea termiolisi) kuoria 150 asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia. Täytä macaronit ja anna niiden levätä yön yli jääkaapissa.

ilman Suomi-viinaa en leivo mitään!


jostain syystä en ottanut kuvaa kun käntyt oli esillä hienon koristeleivän kanssa