kerrankin

tuhkelo

Hiton ärsyttävää. Aika harvoin tulee leivottua oikeaa leipää nykyää, site kun leipoo niin odottaa suuria. Nytkin olin suunnitellut hienosti, ensin elähdytän ja kasvattelen pari yötä ruisjuurta, aiempana iltana teen taikinan joka lepää yönyli jääkaapissa. Aamusella taikina pois jääkaapista ja kun pääsen töistä ni leivon siitä leivän. Leipä saa nousta sen aikaa kun ollaan vauvan kanssa päiväunilla. Hyvin meni, ihan niinku suunnitelmissa. Mutta leivästä tuli ruma, karvasen ilmapallon ja tuhkelosienen yhdistelmä. Ihan hyvän makuinen sentään. Pitää vaan leipoa enemmän niin onnistuu ja osaa taas kuunnella leipien juttuja ja tehdä oikein.


vehnäleipä ruisjuurella
240 g vehnäjauhoja
150 g vettä
50 g ruisjuurta
20 g ruisjauhoja
5 g suolaa
2 g hiivaa

Sekoita kaikista aineista taikina ja anna sen levetä yön yli jääkaapissa. Juuri pitää myös luultavammin herätellä vuorokautta aiemmin. Ota taikina jääkaapista lämpenemään pariksi tunniksi. Leivo leiväksi ja anna nousta tunti. Viillä ja paista hyväksi.

tutkinta

hutkinta

ruma on

#pulla100

ogeli, savikuonojen maa

Tänään kun on maailman virallinen korvapuustipäivä ni päätin ottaa asiaa korvista, nostaa kissan pöydälle ja jäniksen hatusta, tehdä pullaa. Korvapuustia ei tehty kun en oikee luota mun askartelutaitoihin, tämmösiä tulee tehtyä niin harvoin, eikä virallinen päivä taida olla edes korvapuustille vaan ruotsalaisten kanelbullen kunniaksi. Osmo auttaa, minä ohjaan, Osmo kaulaa ja minä punnaan ja rullaan. Osmo syö mustikoita ja nostaa rullat pellille. Pullissa on täyttenä voita, sokeria, kardemummaa, tummaa sokeria ja mustikoita.

Pieni pullainto tuli ja pitäisi ehkä vihdoin ja viimein tehdä voipullaa joka mummon mieli pullaa. Ei siis voisilmäpulla vaan voipullaa, hankala pirulainen tehdä ja monista tylsä sämpylä. Kaunis täydellinen klassikko se on. 

vähän pitää lättääki

testipulla

kaulaus

kohta on kaikki valmista